Heikkilän Pirtti valikoitui yhdeksi kolmesta yrityksestä, Kantri Kestävä hankkeen ruokamatkapilotin kehittämiseen ja toteuttamiseen Sotkamossa toukokuussa 2023. Maistellen Kainuuta! – ruokamatkalla oli kolme sotkamolaista ruoka-alan yritystä, joita yhdisti palo yhteiseen tekemiseen ja ainutlaatuisen palvelun tuottamiseen.  Matka noudatti ns. menuun perusrakennetta ja alkuruoka tarjoiltiin Heikkilän Pirtissä, pääruokaa maisteltiin Haapalan panimoravintolassa ja jälkiruoalla herkuteltiin Vuokatin Wanhalla Asemalla. Pääruoan jälkeen vajuteltiin vatsoja Sotkamon matkailuoppaiden intensiivisen historiakatsauksen aikana kuulemalla alueen historiaa ja muisteluita ruokaperinteestä. Bussi kierteli Huovispatsaan kautta Sotkamon keskustaan ja sieltä Hiukan harjun kautta Vuokattiin. Matkalla kuultiin tarinaa Konsta Pylkkäsen sinisistä ajatuksista, Simo Hurtan verojen keräilystä ja sotkan munasta.

Heikkilän pirtin alkupalojen suunnittelutyössä yksi tärkeimpiä prioriteettejä oli paikallisten yrittäjien ja heidän tuotteidensa saattaminen samaan kattaukseen käsityönä leivottujen perinteisten tuotteiden kanssa. Johtoajatuksena oli tuoda paikallinen tekeminen ja innovaatiot asiakkaan lautaselle ja lasiin.

Alkuruokamenulla tahdoimme puhua kainuulaisen osaamisen, pienyrittäjyyden ja raaka-ainetuotannon puolesta. Kainuun luonto on yksi arvokkaimmista raaka-ainelähteistämme villiyrtteineen, marjoineen, sienineen ja riistoineen. Siniset vedet suorastaan kutsuvat kalastamaan. Heikkilän makupaletti koostui villiyrttien ja perinnemakujen combosta. Ajatus luoda jotain erityistä syttyi, kun Pauliinan kanssa saimme ahaa-elämyksen tarjoilutavasta. Nokkoskeitto, rönttöset, ohrateokset ja ruisnapit yrtti- ja kyytönlihatäytteineen tarjoiltiin Arabian klassisista Myrna- astioista. Pöytää koristivat pirtin pihasta kerätyt villikukat ja tuoksuvat herukanoksat. Lasissa kimalteli Vuokatin viinin herukkakuohujuoma, pienellä tervasiirappitipalla viimeisteltynä. Kainuulaisuus maistui – ylhäältä vaaroilta, alas okrankeltaisille pelloille ja sinisten järvien äärelle.

Ruokamatkailu – Globaalisti kasvava trendi

Ruokamatkailun näkyväksi tuleminen on tämän ajan kasvava trendi niin kotimaiselle kuluttajalle kuin kansainvälisillä matkailumarkkinoilla. Se on osa matkailukenttää ja parhaimmillaan alueen erottuvuustekijä muiden vahvuuksien rinnalla. Ruokaelämys ei ole enää tänä päivänä vain hieno annos, joka maistuu hyvältä ja täyttää vatsan. Elämyshakuisuutta rakennetaan paikallisten tarinoiden, puhtaan luonnon, hahmojen ja historian ympärille. Ruokamatkailutuote on parhaimmillaan osallistamista, paikallisuuden oppimista. Työkalu meille, palveluntuottajille, jolla kerromme ainutlaatuisuudestamme, juuri täällä, meidän kotiseudullamme, jota elämme ja hengitämme. Ruokamatkailutuote onnistuessaan on aistijäljen jättävä, erottuvuustekijä, jonka vuoksi tullaan uudelleen tai jopa vain sitä varten.

Luonnollinen, meitä ympäröivä maailmamme on niin rikas, että ruoanlaitto tulee aina olemaan yksi taiteen lajeista, jossa usko omaan tekemiseen ja puhdas intuitio johtavat joskus uniikkeihin makuyhdistelmiin. Menuilla, ruoka- ja leipomotuotteissa tämä näkyy klassisten makujen, ruokalajien ja leivonnaisten esiintymisenä myös tulevaisuudessa, vuosisatojen ja vuosikymmenten muokatessa pöydän antimia omannäköisekseen. Keittiömestareiden ja mestarileipureiden perintö siirtyy resepteissä sukupolvelta toiselle. Kertoen tarinaa ruokien ja raaka-aineiden kehityksestä alueellisesti. Ruoka lyö leimansa myös alueen persoonaan.

Ruoka- ja matkailupalvelualan esimiesten, koulutuslaitosten ja alan yrittäjien tehtävänä, velvollisuutena on kehittää alaa, luoda yhdessä moniaistista palvelumaisemaa. Se edellyttää tulevaisuuteen vaikuttavien tekijöiden tunnistamista, mikä osaltaan tukee näkemystä sekä päätöksentekoa palvelujen kehittämisen suhteen.

Kainuu – Ruokamatkailun hiomaton timantti 

Kainuun alue on luonnonantimien ja riistan aarreaitta. Täällä on piilotettuja timantteja ympäri maakuntaa, jotka odottavat löytäjäänsä. Kainuulaiset arvostavat selkeää ja konstailematonta ruokaa, jossa ruuan omat maut ja aromit pääsevät oikeuksiinsa. Leipä on maakunnan ruokakulttuurin perusta ja ylpeys. Metsä ja luonto ovat maakunnan rikkaus. Kainuulainen keittiö on saanut eniten vaikutteita idästä ja pohjoisesta. Perinteisiä ruokapöydänherkkuja ovat palvilihakeitto, nyrkkirieska ja kuore, joka tunnetaan myös Kainuun maakunta kalana. Marjarönttöset, erilaiset teokset, avokukot ja juustoleipä kuuluvat edelleen kainuulaiseen pitopöytään.  Niitä täältä tullaan hakemaan, kokemaan aitoja, brutaalin raakoja makuja – makumaailmaa, joka ei rehvastele. 

Kirjoittaja: Kaisa Lukkari